Marraskuun SNY-paketti

Kylläpäs aika rientää - nyt hain jo toiseksi viimeisen SNY-paketin tällä kierroksella. Tällä kertaa paketti sisälsi tälläisiä ihanuuksia: jännittävää lentävää sukkalankaa eli kerän Flying Saucers -lankaa (tuota ihanaa 2113 väriä), Neulo ja rentoudu -kirjan, tarpeeseen tulevat puikkojen niputtajat (hienoja termejä, myönnän), mittanauhan (myöskin tarpeeseen, minne kaikki mittanauhat aina katoavat?), suuren puunapin sekä herkkujuomien valmistusaineita. En ole ennen kuullutkaan tuosta langasta, joten mielenkiinnolla otan sen työn alle - tosin vasta joulun jälkeen (päässä surisee tuhatsata joululahjaideaa). Ja väri on niin minua! Kiitos!

 

Toivottavasti ehdit itsekin tutustua kirjaan, voimia sinne, SNY:ni!

Hääaskartelua

Veljeni ja hänen morsiamensa häät eivät olleet perusprinsessaunelmahäät, vaan juhlissa oli kunnon rock-meininki. Yritin tarjoutua korttiavuksi, mutta kutsut lähtivät sähköpostilla (hääkutsu oli kuin keikkajuliste). Sain kuitenkin luvan askarrella ohjelma- ja menukortit pöytiin. Värimaailma ratkesi kuin itsestään, kun istuimme äitini luona iltapalalla. Kun kysyin väreistä, morsian mietti hetken, katsoi sylissään olevaa Marimekon (?) serviettiä ja totesi: tällaiset. Sulhanen oli samaa mieltä ja niinpä oli helppoa kävellä askartelukauppaan ja napata mukaan sopivan väriset paperit.

Väripaletti. Punainen sävy hylättiin liian jouluisena.

Menukortit olivat siis kolmesivuisiksi taiteltuja A4:ia, jotka liimattiin yhdeltä sivulta kolmioksi (loppumuotoilu tapahtui vasta juhlapaikalla). Nuuttasin jäykemmän paperin hienosti virkkuukoukulla 9,5 cm välein, jolloin kääntövaraksi jäi reilu sentti. Menu-kappale on 8,5 cm leveä ja 20 cm korkea, musta taustapaperi vastaavasti 9 cm x 20,5 cm. (Paperileikkurini ensimmäistä kertaa tositoimissa, luksusta!) Ohjelma-puolella mitoitus oli hieman kapeampi, eli taustapapereiden värejä näkyy reilummin. Molemmissa on koristeena leimasinkuvioita rock-aiheisesta leimasinsetistä, joka minulta löytyi jo valmiiksi. Kolmannelle sivulle tuli kuvia päivän päähenkilöistä, kaikkiin kortteihin erilaiset.

 
Plaseerauskortit olivat varsin simppelit. Leimasin 1,5 cm leveisiin paperisuikaleisiin vieraiden nimet yksittäisillä kirjaimilla ja nämä lappuset sitten sidottiin "hääkarkkien" ympärille juuttinarulla, jolloin lopputulos on mukavan rouhea. Hääkarkit pariskunta oli korvannut 4 cl:n pikkupulloilla; jälkiruokajuoma oli siis jo valmiina pöydässä. Etiketit toistivat kutsujen teemaa.

Oli kyllä mahtavat häät, aivan täysin pariskunnan näköiset! Morsiamen hääpuku oli muuten morsiamen äidin tekemä, tykkäsin!

Nopea ja helppo pipo x 2 lasipurkissa

Tein veljelleni jä tämän morsiamelle häälahjan lisukkeeksi pipot. Värit poimin suoraan juhlien väreistä.

Pipot on helppo ja nopea tehdä, ja näitä on tullut tehtailtua jo muutaman vuoden ajan. Alkuun muutama krs 1o 1n -joustinta. Sitten 1. krs oikein, 2. krs 1 o 1n ja näitä sitten vuorotellaan, kunnes pipo on lähes halutun korkuinen (näissä kavennukset aloitettu kun pipon korkeus on n. 18 cm). Kavennukset tehdään yhteensä vain kahdella kerroksella kaventamalla joka toinen silmukka. Näiden kahden kerroksen väliin yksi kerros oikeita silmukoita. Tässä lankana on Novitan Kelo ja silmukkamäärä 50 ja 52 (puikot 8 mm). Paksusta langasta tehtynä pipot valmistuu todella vauhdilla, sopii minulle! (Ohje löytyy muistaakseni parin vuoden takaisesta Novitan talvilehdestä.)


Paketoin lahjan vanhaan lasipurkkiin, maalasin vain kannen mustaksi. Näpertelyä kerrakseen oli kortissa... Sain idean 101 Nya ideer -lehdestä, jossa oli tehty kirjan sivuista kolmiulotteinen mekko. Yritin taitella miehen pukua samankaltaisella tekniikalla, mutta hermot eivät kestäneet, vaan päädyin liimaamaan "etu- ja takakappaleet" toisiinsa kohotarrapaloilla.

Joulukortteja

Nyt on sitten jouluvalmistelut aloitettu. Viime vuonna aloitimme äitini kanssa joulukorttiperinteen, jota jatkoimme viime viikolla. Myönnän, että ajankohta on melko aikainen, mutta äitini on lähes koko marraskuun reissussa, joten parempi olla hyvissä ajoin. Askartelimme muutamassa tunnissa yhteensä noin 40 korttia. Aika sarjatuotannolla mentiin, mutta se sallittakoon. Muutamassa kortissa on käytetty viime vuonna talteen ottamaani lahjapaperia. Toinen kuosi jäi vielä odottamaan laatikkoon. Suosittu korttipohja oli edelleen kierrätyspaperista tehty ruskea, maanläheinen pohja.

Fyysinen posti on parasta

Kiitos kortista, SNYni! Oikea postikortti piristää aina kummasti. Ja kyllä minä kissoistakin tykkään. :)

Pussukka paidan hihasta

Tässä taannoin osallistuin polttareihin, ja mukaan menoon tarvittiin pussukka, johon morsian pystyisi keräämään salaperäisiä sanalappuja. Käytöstä poistuneita paitoja löytyy meiltä vino pino ja keksinkin ommella paidan hihasta perinteisen kukkaron. Olen taipuvainen lievään suurpiirteisyyteen, mutta täytyy sanoa, että tämä onnistui niin hienosti, että morsian kysyikin spontaanisti, että onko tämä Glope Hopen. Ja pussukan tekijä myhäili tyytyväisenä... Suuntaviivoja tekemiseen sain Ihana-lehden numerosta 4/2010.

SNY ja lokakuu

Jippii, hain eilen postista SNY:ni toisen paketin ja tätä kaikkea ihanaa se sisäsi:

Eli paketista kuoriutui kolme kerää kerrassaan jännittävää Novitan Silmu-lankaa (täytyypä vielä katsella ohjeita sillä silmällä), palmikkopuikot, silmukkapidike (mikä lie oikea nimi), paperia askarteluun, yhtä lemppariteetäni sekä tuikkuja syksyn pimeneviin iltoihin. Ihan mahtava paketti, kiitos!

(En tiedä mikä kommentoinnissa on tökkinyt, kyllä sen pitäisi toimia.)