Palmikkosukat

Blogi on viettänyt hiljaiseloa, kun bloggaaja on tempautunut Instagramin maailmaan. Tervetuloa sinne seuraamaan käsityömeininkejäni ja vähän muutakin, löydyn sieltä tutulla nimimerkillä riikpa.

Instagramissa nämä palmikkosukkani herättivät ihastusta, joten tässä on muistiinpanot sukistani. Tämä ei siis ole täydellinen ohje, mutta näillä muistiinpanoilla ja esim. Novitan perussukkaohjeella pitäisi onnistua. (Louhittaren luolan Väinämöinen Sport vastaa paksuudeltaan Novitan Nallea.)

Riikpan palmikkosukat

Ja tässä muistiinpanot. Toivottavasti näistä on apua. Ja kysyä saa jos on epäselvää!

Posted with Blogsy

Lankojen ihanuutta

Huomenna on edessä 6h lentokoneessa. Mikä olisikaan parempaa lentoseuraa, kuin Handun ihanat sukkalangat. Ah, miten ihanan keväinen värikombo!

Posted with Blogsy

Pipottaa

Tällaisen pehmeän ihanuuden tein työkaverilleni. Toinen työkaveri näki pipon, ihastui ja pyysi samanlaisen. En ihmettele yhtään. Lanka on Lamanan Puno, 6 mm puikot ja 78 s.

Tämä jo muutama viikko sitten aloitettu pehmeys taas on edelleen kesken, sillä se vain on liian pieni. En millään viitsisi purkaa, mutta pakko on jossain vaiheessa niin tehdä. Nyt on sellaiset herkkulangat kyseessä että näistä en sori vaan luovu! Harmaa on Lamanan Catalina eli 100 % babyalpakkaa ja tuo keltainen (oikeasti siinä on myös ripaus vihreää) on paljon hehkutettua Debbie Blissin Palomaa eli 60 % babyalpakkaa ja 40 % merinovillaa. Pumpulin pehmeyttä siis. Kerron kun on valmista.

Posted with Blogsy

Mustaa ja valkoista

Tämä mustavalkoinen sukan alku on kuvattu uudella mustavalkoisella pöytäliinalla. Eräänä päivänä neuloin tätä sukkaa mustassa nojatuolissa valkoinen paita päällä ja mustat housut jalassa, mustavalkoinen koira sylissä. Tässähän värejä rakastava ihminen ihan hämmentyy.

Lankana on ihanaakin ihanammasta Snurresta hankittu Vuorelman Veto. Sitä on todella mukava neuloa ja lanka tuntuu mukavan pehmoiselta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun neulon mitään Vedosta, mutta ei varmastikaan viimeinen.

Posted with Blogsy

Lapsen myssy + lapaset

Tässä yksi sadepäivän aikaansaannos. Näitä myssyjä on tullut tehtyä jo monelle lapsoselle, lanka ja sen raidat ovat vaan niin kertakaikkisen ihanat! Kuvan myssy menee kampaajani pojalle, kunhan kampaajani palaa töihin.

Tämä ohje on täysin omasta päästäni, enkä mene takuuseen että mitat ovat optimaaliset lapsen päähän. Kummipoikani on kuitenkin vastaavaa myssyä todistettavasti käyttänyt. :) Koosta sanon sen verran, että kummipoikani käytti pipoa ensimmäisen kerran 1,5-vuotiaana ja nyt vuotta myöhemmin myssy on edelleen sopiva.

Lankana on siis ihanainen Tallinnan tuominen Adriafil Knitkol, 100 % merinovilla (en tiedä, mutta toivon että tämä kuuluu eettisiin merinolankoihin). Tiheys 4,5 mm puikoilla on 21 s 10 sentillä (välillä mietin että laskenko näitä silmukoita jotenkin väärin, sillä langan ohjetiheys on 16 s, eikä tuo nyt niin kireältä näytä...). Lankaa tähän myssyyn meni 35 g. (Ostin viime kesänä tätä lankaa 2 kerää kahdessa eri värissä, mutta oli pakko tilata lisää tätä karkkilankaa.)

Luo 90 s ja neulo 1o 1n -joustinta noin 3 cm. Neulo sen jälkeen sileää, kunnes pipon korkeus on noin 16 cm. Tee kavennukset: *2 o yhteen, 1o* koko kerros, minkä jälkeen 1 krs kaikki oikein. Toista nämä kerrokset vielä 2 kertaa. Tämän jälkeen neulo aina 2o yhteen, kunnes silmukoita on jäljellä noin 8. Päättele ja ihastele. :)

Lisäksi sain viimeisteltyä kummipoikani lapaset, joiden kanssa koin ensimmäisen puikkorikkoni. Mutta vaikeuksien kautta voittoon. Nämä ovat ensimmäiset peukalokiilani sitten yläasteen ja siltä ne ehkä hieman näyttävätkin, mutta tekemällä oppii. Nämä lapaset on tehty 3,5 mm puikoilla ja tiheys oli 28 s. Silmukoita on yhteensä 32. Lankaa meni 30 g. Kuten kuvista näkyy, langasta tulee jo ihan kunnon raitoja pienellä silmukkamäärällä. Sisäinen Peppi Pitkätossuni tykkää pipon raidoiduksesta enemmän.

Posted with Blogsy

Puikottelua

Kevään lankainventaarion lukema nousi lopulta hieman yli 7 kg:n, joten tein päätöksen, että nyt lankaa ei osteta ihan vaan huvin vuoksi ja että lankavarastoa aletaan nyt toden teolla pienentää. Olen sitkeästi pysynyt (melko) kaukana lankakaupoista koko kevään ja kesän, ja yhtä aikaa olo on sekä rauhallinen (hyvä olo siitä, että ei koko ajan tarvitse ostaa) sekä hieman hermostunut (mitä kaikkia ihanuuksia sitä nyt mahtaa menettää). (Okei, myönnetään, että joitain kertoja olen eksynyt lankakauppaan ja jotain olen ostanutkin, sillä paria poistoväriä on vain ollut pakko saada.)

Elokuussa, sopivasti syntymäpäivänäni, eräs lankakauppa ilmoitti Facebookissa loppuunmyynnistään ja kehotti tilaamaan puikkoja. Ja minähän tilasin. Avopuolisoni totesi suht järkyttyneenä jokseenkin näin: "Nyt kun sä et enää osta niin paljon lankaa, niin nyt sä sitten ostat sairaasti puikkoja!" No mutku. Niitä neulova ihminen tarvitsee. Mutta puikkokokoelma alkaa kyllä olla aika hyvässä jamassa. Vielä parit pyöröpuikot pitäisi hankkia... Olin joskus kokeillut 40 cm pitkiä pyöröpuikkoja ja todennut ne käyttökelvottomiksi. Kunnes kesällä annoin niille vielä yhden mahdollisuuden ja voi jumpe, en enää pipoja muilla neulokaan! Ja siksi on vielä ostoslistalla parit 40 cm pitkät pyöröt. Addit. Ehdottomasti. (Tämän kun olisin jo tiennyt Tallinnassa...)

Lankamatka Tallinnaan

Eräänä kauniina heinäkuisena lauantaina istuivat Konsta, Eemeli, Lauri ja Jope laivan kannella kohti Tallinnen lankaihanuuksia. Tai ehkä olisivat voineet istua... Puhuttiin tyttöporukalla vanhempiemme miettimistä nimistä, jos tyttöjen sijaan olisimmekin olleet poikia ja pohdimme että näinköhän yllämainittu nelikko olisi silti ollut matkalla Tallinnaan lankaostoksille. :) Niin tai näin, ainakin tämä tyttöporukka oli sinne suuntaamassa.

Pääkohteena oli luonnollisesti legendaarinen Karnaluks (K.A. Hermanni 1), jossa kukaan meistä ei ollut vielä käynyt. Maissa ei ollut kovin paljoa aikaa hukattavaksi, joten otimme satamasta taksin Karnaluksiin (matkaa keskustasta Karnaluksiin on muutama kilometri). Taksikuskille paikka oli tuttu ja hän neuvoi minkä oven takaa kauppa löytyisi, mikä oli varsin hyödyllistä, sillä kauppa ei juurikaan pröystäillyt ulkomainonnalla. Sisällä sitten vierähti aikaa tovi jos toinenkin lanka-, nauha-, nappi- ja vetoketjuvalikoimaa ihmetellen. Alkukesän lankainventaarion tuloksena olen päättänyt ostaa lankaa vain "oikeaan tarpeeseen" tai jos tiedän heti mitä siitä teen ja oikeasti aion tehdä. Ostoslistallani oli kyllä paksua villapitoista lankaa, mutta sellaista en valitettavasti löytynyt. Niinpä Karnaluksin ostokseni olivat varsin maltilliset: pari kerää kauniin väristä, ohutta mohair-lankaa sekä nippu neuletarvikkeita. Puikkorivistöä tuijotellessani harmittelin etten ollut tehnyt parempaa kartoitusta puikkotarpeestani, joten sekin meni fiilispohjalta. Onneksi olin varannut reilusti käteistä mukaan, joten kun kassalla kävi ilmi ettei kortti kelvannutkaan, niin pystyin pelastamaan kaverin pulasta.

Karnaluksista lähdimme kävelemään kohti vanhaakaupunkia, ja matkalla piti olla yksi lankakauppa lisää, mutta vahingossa kävelimme yhden korttelin verran ohi. Se ei kuitenkaan superhelteessä ja mahan kurniessa juurikaan haitannut, joten ruokailun jälkeen suunnistimme vielä erääseen vanhankaupungin lankakauppaan, Käsitöökamber Jolleriin (Müürivahe 11). Sieltä mukaan tarttui kaksi kerää aivan ihanaa pätkävärjättyä villalankaa, joka on jo muotoutunut kahdeksi lasten pipoksi. (Huomasin kahden vuoden jälkeen, että tupsukehikkosetistäni puuttui yksi osa pienestä tupsusta, joten tupsut puuttuvat vielä toistaiseksi.)

Sitten olikin jo aika kipittää takaisin laivalle. Paluumatka menikin mukavasti ostoksia hypistellessä ja jalkoja lepuuttaessa. Tämä oli ensimmäinen, mutta tuskin viimeinen, lankareissuni Tallinnaan ja tässä onkin listattu muutamia huomion arvoisia seikkoja ensikertalaiselle:

1. Jos aikaa maissa on vähän, kannattaa Karnaluksiin ottaa taksi. Tallinnan taksit on yhtä kieroutuneesti hinnoiteltu kuin Tukholmassa eli katso tarkkaan millaiseen taksiin hyppäät. Taksat on ilmoitettu autojen kylijissä ja ilman hinnasta sopimista taksimatkasta saattaa muodostua varsin kallis. Keltaiset "Taksot" ovat järkevästi hinnoiteltuja. Varmistimme vielä kuskiltamme kustannusarvion, joka oli 8 euroa tuo hinta piti. Varsin kohtuullista siis.

2. Karnaluks ei näy ulospäin kadulle. Reippaasti toimisto/varastorakennuksen ovesta sisään, portaat ylös ja soita kaupan ovikelloa.

3. Karnaluksin valikoima on valtava, joten varaa kunnolla aikaa. Kauppa on suuri varastomyymälä ja esillepano sen mukainen. Mieti etukäteen mitä tarvitset. Oma puikkovalikoima on parempi käydä huolellisesti kotona läpi etukäteen eikä miettiä paikan päällä, mikä koko sinulta puuttuikaan.

4. Varaa Karnaluksiin käteistä! Vain se kelpaa maksuvälineenä.

5. Jos kapasiteettia ja budjettia on jäljellä, pistäydy keskustan muissa lankaliikkeissä. Vanhassa kaupungissa ihastutti kaunis, yllä mainittu lankakauppa Käsitöökamber Jolleri.

7. Lisää vinkkejä ja tarkat reittiohjeet Karnaluksiin löytyvät täältä.

3,5 kg solmuja

Ostin sitten eilen 3,5 kg solmuja. Eli matonkuteita. Eilen ne näyttivät tältä.

Koira oli tietenkin aivan täpinöissään ihanasti heiluvista nauhoista.

Toivottavasti ne ovat pian kauniilla kerillä. Ja sitten vähän ajan kuluttua taas lattialla, mutta hieman kauniimpana...

Sain illan aikana kaksi vyyhtiä neljästä jo kerälle, mutta kolmas ei sujunutkaan ihan niin helposti. Alku ei lähtenyt käyntiin niin kuin pitäisi, mutta eiköhän sekin vielä saada asettumaan. Ja sitten on vielä yksi, jossa taitaa siinäkin riittää tekemistä. Mutta ei se mitään. Ajatukset ovat kauniissa pitsimatossa tulevan luku/neulenurkkaukseni ilona.

Lankainventaario

(Kyllä kyllä, hengissä täällä vielä ollaan, ollut vain hieman liian kiireistä, että olisin saanut tekemiseni blogiin asti. Ehkä tämä tästä taas.)


Mutta juu, tein juuri lähes täydellisen lankainventaarion ja kappas, sohvapöytäarkun kätköistä löytyi lankaa aika tasan 5 kg. Lisäksi vajaa kilo lähtee tuttuun tarhaan askartelutarpeiksi (vein jo aikaisemmin tänä vuonna kangasinventaarion ylijäämiä ja olivat iloisia, mahtavaa). Tiesin että lankaa on paljon, mutta ihan tuollaiseen en uskonut pääseväni. No, ostin lankaa viimeksi tammikuussa ja nyt vakaa aikomus on tyhjentää tuota varastoa ja ostaa uutta lankaa VAIN jos ihan oikeasti tiedän mitä aion tehdä ja milloin, ja vielä oikeasti toteutan työn. (Siksi tein vaikean päätöksen ja jätin kevään SNY-kierroksen väliin.) Katsotaan miten sujuu. ;) Semitarkka suunnitelma lankavaraston tyhjentämiselle on, mutta siitä hieman tuonnempana.

Marraskuun SNY-paketti

Kylläpäs aika rientää - nyt hain jo toiseksi viimeisen SNY-paketin tällä kierroksella. Tällä kertaa paketti sisälsi tälläisiä ihanuuksia: jännittävää lentävää sukkalankaa eli kerän Flying Saucers -lankaa (tuota ihanaa 2113 väriä), Neulo ja rentoudu -kirjan, tarpeeseen tulevat puikkojen niputtajat (hienoja termejä, myönnän), mittanauhan (myöskin tarpeeseen, minne kaikki mittanauhat aina katoavat?), suuren puunapin sekä herkkujuomien valmistusaineita. En ole ennen kuullutkaan tuosta langasta, joten mielenkiinnolla otan sen työn alle - tosin vasta joulun jälkeen (päässä surisee tuhatsata joululahjaideaa). Ja väri on niin minua! Kiitos!

 

Toivottavasti ehdit itsekin tutustua kirjaan, voimia sinne, SNY:ni!

Minäkö hamsteri?

Eräänä kesäiltana etsiskelin sopivia lankoja Severiin ja tuskastuin kun lankoja löytyi vähän sieltä täältä. Päätin sitten kasata kaikki lankani olohuoneen lattialla ja tehdä perusteellisen inventaarion. Ai mulla onkin näin paljon näitä lankoja... Tämän jälkeen olen käynyt lankaostoksilla vain kerran (no okei, lankahyllyjen välissä olen silti luurannut useaan otteeseen). Mutta nytpä on sitten langat järjestyksessä nerokkaan arkkumallisen sohvapöydän sisällä lankalaaduittain järjestettynä.

Lankakauppa Purl SoHo

SoHossa sijaitseva Purl SoHo (459 Broome Street, Greene St ja Mercer St välissä) oli kerrassaan kaunis lankakauppa. Liikkeessä meinasi iskeä valinta-ahdistus, sillä lankojen värit olivat toinen toistaan houkuttelevampia. Lisäksi liikkeen takaosassa oli ihania kankaita, joiden kanssa oli sama ongelma. Tässä pari kuvaa liikeestä (miesmyyjä ei valitettavasti osunut kuviin).

Purl SoHo ja sen ihanuus.

Korkeat hinnat estivät kuitenkin pahemman ostosvimman. Hetken aikaa silittelin aivan ihanaa savunharmaata maailman pehmeintä lankaa, mutta 33 dollarin hinta sai minut palauttamaan vyyhdin nyyhkyttäen takaisin hyllyyn. Lopulta mukaan tarttui tällainen satsi. 

Mielessä siinsi pariin kesämekkoon sopiva hartiahuivi ja voi jestas, kuinka ihanaa tuo Madeline Toshin Merino Light onkaan (100 % superwash merinovilla)! Huippua oli myös se, että lanka kerittiin valmiiksi siinä odotellessa. Lisäksi oli pakko ostaa nippu kangaspaloja. Osa niistä on jo jatkojalostunut, mutta siitä myöhemmin...

Menolennolla minulla oli mukana keskeneräinen huivi ja 40 senttiset pitkät puikot. Ei maailman paras idea, sillä eihän niiden pitkien puikkojen kanssa sohimisesta tullut täyteen ahdetussa koneessa mitään. Siispä paluulennolle piti ostaa virkkausainekset. Virkkaaminen tosin jäi lyhyeksi, sillä alkuun otin pienet tirsat, sitten luin yhden kirjan loppuun, sitten tuli ruoka ja sitten valot jo sammuivatkin ja lopun ajan yritin (turhaan) saada unta. Ja nyt mietin, pitäisikö langasta sittenkin neuloa huivi... Vi ska se.

SNY:n pääsiäispaketti

Tänään postin ja omat aikatauluni viimein menivät yksiin, ja sain haettua ihanan pääsiäispaketin. Sieltä löytyi hauskoja lankaisia pääsiäismunia, kolme kerää vaaleanpunaista Novita Cotton luxusta, Mignon-konvehteja (mies totesi, että ilmeisti SNY:ni on myös hänen SY) sekä keväisen vihreä sydänkynttilä. Kiitos!

Täytyy äkkiä keksiä joku hauska työ tuolle langalle, himottaisi ottaa se viihdykkeeksi edessä olevalle lennolle.

Maaliskuun SNY-paketti

Pari päivää sitten sain taas hiippailla postiin ja tuoda kotiin SNY-yllärin. Matka oli tainnut olla paketille raskas repeytyneestä paperista päätellen, mutta urhoollisen kuplamuovin ansiosta ihanainen sisältö pääsi perille. Ja mitä sieltä sitten löytyi? Kaksi kerää herkullisen väristä Sandnes Garnin Palett-villalankaa, peilipintaisia sydänkoristeita askarteluun, hauska muumi-avainmerkki (olikohan tuo oikea termi? Se siis pujotetaan avaimen leveään osaan ja siten erottaa avaimen muista) sekä ah, Pätkis-pussi. Mums.

Salainen ystäväni, kevät on jo tosiaan saapunut, joten lanka taitaa päästä ensin pyöröpuikoille, sitten kesäsäilöön ja syksyllä kaulan ympärille. Suuret kiitokset täältä karkkipussin rapistelun lomasta!

Sukkia ja sukkalankaa

Toimistotyö + neulominen + huono tyyny = niskajumi. Au. Täytyy pitää joululomalla alkaneesta Ryhtiliikkeestä paremmin kiinni. Onkohan neulojille omia hartialiikkeitä?

Viikonloppuna tein jotain hurjaa: ostin varsin ohutta sukkalankaa ja 2,5 mm puikot. Tämä vuosi on selkeästi aloitettu radikaalilla linjalla: blogi, SNY, ohut sukkalanka... Mitäköhän seuraavaksi? Olen vierastanut ohuita lankoja, sillä mitä nopeammin työ etenee, sitä parempi. Nyt kuitenkin ihastuin herkullisiin väreihin ja sitten lankakaupassa mukana ollut avopuoliso vielä ryhtyi haaveilemaan ohuista sukista. Jätä siinä nyt lanka kauppaan. Kuvia en tähän nyt laita, sillä saattaa olla, että joku löytää SNY-paketistaan kaunista sukkalankaa... 

Tällä hetkellä puikoilla on miesten villasukat, jospa ne pääsisivät pian kuvattaviksi. Sukkien saaja ainakin kärkkyy niitä jo tiheästi.