torstai 15. joulukuuta 2011

Viimeinen SNY-paketti

Voi ihanuus, posteljooni oli varmasti jatkuvasta kaatosateesta tympääntyneenä päättänyt olla raahamatta SNY-pakettiani takaisin postiin ja jättänyt paken talkkarimme hoiviin. Säästyin siis itse sateiselta matkalta postiin, mahtavaa.

Ja voi ihanuus, mitä kaikke ihanaa SNYni (joka tosin ei ole enää salainen) oli pakettiin mukaan laittanut! Heijastin, puolukkasaippua, poronpapanoita (eli siis rusinanameja), teetä, enkelinameja (ei, emme syöneet niistä osaa ennen valokuvausta...), Sodankylän voiveitsen, koukkuamiskoukun ja ohjeet sekä ah, neljä kerää aivan mahtavan väristä Maija-lankaa! En olisi itekään osannut valita värejä paremmin. :) Olen kyllä lukenut koukkuamisesta, mutta en ole ikinä kokeillut. Mutta nytpä täytyy kokeilla, eiköhän se tuosta avaudu.



Ja nyt onkin sitten aika paljastaa, kuka näitä huippupaketteja on minulle pitkin syksyä lähettänyt. Se on ollut Leena. Kiitos paljon ja mukavaa joulun aikaa sinne pohjoiseen (puhisen talvikateudesta täällä)!

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Ihanat palmikkosukat

Tässä ne nyt ovat, pitkään hautuneet, ihanat palmikkovillasukat! Projekti kypsyi mielessäni noin vuoden ennen kuin sain aikaiseksi aloittaa sukat ja niin ne nyt vaan syksyn aikana ovat valmistuneet. Ensimmäinen palmikkotyöni sitten yläasteen, vau. Lankana on valkoinen 7 Veljestä ja ohjeen löysin aikoinani Novitan sivuilta. Varresta tuli melko napakka, joten näitä ei niin vain vedetä housunlahkeiden päälle, mutta ehkä nämä muutenkin ovat enemmän koti- kuin saapassukat. Ja vaikka näistä sukista paljon tykkäänkin, niin nämäkin löytävät tiensä pukinkonttiin. Vähän niin kuiin Silmu-kauluri oli niin äitini oloinen, nämä sukat ovat aivan avomieheni äidin oloiset.



Eräällä lennolla lentoemäntä ihastui näihin sukkiin aivan täysin, harmittaa etten tajunnut niitä hänelle kaupata. ;) Samalla lennolla vieressäni istunut mies vaikutti hyvin tuohtuneelta, kun puiset puikot saa tuoda koneeseen. Ilmeisesti hän koki olonsa uhatuksi, kun minullekin asiasta piti valittaa...

maanantai 5. joulukuuta 2011

Synttäripake

Avomieheni äiti täytti tällä viikolla vuosia, joten oli jälleen aika paketoida lahja ja tehdä kortti. Lahjaksi annoimme Satu Taskisen Täydellinen paisti -nimisen kirjan (Teos, 2011), joka voitti juuri Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Kirja on mukavan helppo pakattava (joskin se paljastaa helposti itsensä), ja se sai käärökseen tällä kertaa kultaisilla raidoilla koristellun ruskean paperin. Kortti-idea syntyi viime keväänä, kun lähetin SNY-parilleni HootHootille synttärikortin, mutta miksipä hyvää ideaa ei voisi käyttää uudelleen. Kuva on ihan netistä kaivettu ja tulostettu, ja lisäksi valkoista korttipohjaa on hieman sävytetty leimasinmusteella sekä hileliimalla. Tämä kortti on tavanomaista korttipohjaa hieman pienempi. Nauhana on niintä. Kokonaisuus on mielestäni mukavan harmoninen. Onko vika vain minussa, alkoi tehdä mieli samppanjaa...

Herkullinen paketti.

lauantai 3. joulukuuta 2011

Naisten joulumessut on niin must

Mitä olisikaan joulukuu ilman Naisten joulumessuja? Vaikea sanoa. Naisten joulumessut ovat olleet osa minun ja parin ystäväni jouluperinteitä jo monen monta vuotta. Messuilla on ihana tunnelma, kun pienet yritykset ja harrastelijat (kaikki naisia siis) myyvät toinen toistaan ihanampia tuotteita, ja joulu on jo aika lähellä. Kävimme messuilla jo eilen, heti avauspäivänä, ja mukaan tarttui yhtä sun toista. Kaunis kranssi oveen, käsintehtyä saippuaa, ihanaa lakua, postikortteja, lintuaiheinen kuusenkoriste äidilleni (lintuesineet ovat meidän juttu), huovutettu sydänkoriste, nappikorvikset...


Mikäli liikut Helsingin suunnalla, suosittelen lämpimästi Naisten joulumessuja Wanhassa Satamassa Katajanokalla. Messut ovat auki 2.-6.12. pe-ma klo 10-18 ja ti 10-17. Liput 5 e ja 1 e.

tiistai 29. marraskuuta 2011

Silmuja ja Silmua

Ei näy talvesta merkkiäkään täällä Helsingissä, ja silmuja pukkaakin taas luonnossa. Tämän lisäksi Silmu on päässyt puikoille. Sain lokakuussa Salaiselta neuleystävältäni kolme kerää Novitan Silmu-lankaa, jonka neuloin kaulurin muotoon. Loin 120 silmukkaa ja neuloin 8 mm pyöröpuikoilla tasona ainaoikeaa, kunnes huivin korkeus oli 25 cm, minkä jälkeen ompelin päät yhteen ja tadaa - kauluri on valmis! Lankaa meni 2,5 kerää. Kauluri menee löysästi kaksi kertaa kaulan ympäri ja on ihanan muhkea lämmittäjä. Tarpeen vaatiessa toisen kierroksen voi myös nostaa pään ympärille suojaamaan viimalta. Silmun neulos ja juuri tämä väri sopii äidilleni kuin nenä päähän, joten äipän joululahjaa ei tarvitse enää miettiä. Tai no, paketointi ja kortti vaatii vielä hieman pohdintaa. :)

     
Silmu-kauluri edestä...

... ja takaa.

lauantai 26. marraskuuta 2011

Kortti neulovalle ystävälle

Eräs neulova ystäväni muutti pari vuotta sitten Sveitsiin (ranskankieliselle alueelle) ja kaipailee aina välillä Novitan lankoja. Pistettiin parin muun kaverin kanssa synttäripaketissa menemään muutama kerä lankaa, uuden Novitan sukkalehden ja puikot, ja annettiin tehtäväksi toteuttaa ranskalaiset kantapäät. Kortti-idea tuli eteen aivan sattumalta: löysin avomieheni isovanhempien kirjahyllystä vanhan Marttojen kalenterin, jossa oli ihania vanhoja valokuvia, ja mikäs se lankojen matkaan paremmin sopisi kuin lankaa kehräävät naiset. Hieman vain lisäsin pinkkiä tehosteväriksi ja leimasin yhden napin koristeeksi. Mistä löytäisi lisää tällaisia kuvia? Tuntuu tyhmältä ostaa askartelukaupasta "vintagepaperia", kun jossain kätköissä on vaikka kuinka paljon ihan aitoa vintagea...

torstai 24. marraskuuta 2011

Joulupallot on pop

Ilmeisestikin. Norjalainen mieskaksikko tuntuu olevan joka paikassa ja tulipa villaisista joulupalloista innostuttua itsekin viime viikolla. Kyseessä tosin ovat styroksipallon päälle tökityt huovutusvillapallot, mutta joulupalloja ne on nekin.

Työpaikalla jatkettiin viime vuonna alkanutta, aivan mahtavaa perinnettä, ja viikko sitten maisteltiin talon naisten kesken suklaata ja viinejä sekä askarreltiin näitä joulupalloja ja heijastavia koristeita (heijastimiksi niitä ei saa kutsua, koska eivät ole virallisesti testattuja). Viime vuonna tehtiin kranssit. (Ja ei hätää, firman miehillä on sitten omat juttunsa.) Mukavaa oli taas, ja oli hauska huomata että käsitöitä harrastamattomatkin naiset olivat innoissaan!

Paikalla meitä oli askartelussa opastamassa neljä Sinellin työntekijää. Jopa minä innostuin "huovuttamisesta" ja tökin kaksi palloa. Oli kyllä helppoa ja nopeaa. Styroksipalloon siis tökittiin tehokkaalla monen neulan pistimellä huovutusvillaa, ja sitten kortisteltiin oman maun mukaan. Pysyin itselleni tunnollisena ja toteutin mottoani "yksinkertainen on kaunista". Joskus mielenhäiriössä ostamani huovutusvillat ovat edelleen laatikon pohjalla, joten voipi olla, että näitä tulee tässä vielä tehtailtua... Lisäksi teimme huopaheijastimia Big Shot -kuvioleikkurin ja silitettävän heijastinkankaan avulla. Ensimmäistä kertaa pääsin käyttämään tuota masiinaa ja olihan se ihan äärimmäisen kätevä. Mutta varmaan pitäisi askarrella ammatikseen, ennen kuin sellaisen ja kaikki ne sata ihanaa terää raaskisin ostaa. Tässä illan aikaansaannokset: